Tiistaikerhon blogi

MY-14:n koesiiven kokoaminen alkoi

Tiistai 14.2.2017 - Tiistaikerholainen

MY-14 entisöintiprojektissa päätettiin rakentaa siiven tyvestä laskien 2,5 metrin pituinen koesiipi. Koesiivellä testataan siipisalkoihin kiinnitettävien laitteiden edellyttämiä porauksia ja asennuksia sekä siiven lujuusominaisuuksia. Koesiiven tarkoitus on myös paljastaa mahdollisia siiven rakentamisessa ilmeneviä puutteita.

Alkuvuodesta saatiin valmiiksi koesiiven etu- ja takasalko samoin kuin niihin tarvittavat salkoon kiinnitettävien metalliosien läpivientien poraukset. Myös kaikki siipikaaret ovat valmiina. Tämän ansiosta koesiiven kokoaminen voitiin aloittaa. Koesiipi, kuten varsinainen MY-14:n siipi, kootaan kiinteässä millintarkassa telineessä eli jigissä. Koesiipeä varten rakennettiin oma yksilöllinen jiginsä. Sen kannatinrakenteilla varmistetaan, että jigiin kiinnitettävät siipisalot saadaan keskenään täsmälleen oikeaan paikkaan ja keskenään samaan linjaan. Tämä on edellytys siiven kokoamiseksi piirustusten edellyttämään muotoonsa.

Koesiiven kokoaminen aloitettiin kiinnittämällä jigiin etu- ja takasalko. Tämä jälkeen salkoihin porattuihin läpivienteihin asennettiin mm. laskutelineen käyttöön kuuluvia osia. Seuraavaksi salkojen väliin alettiin asentaa kummaltakin puolin verhoiltuja siipikaaria.

Jo tässä vaiheessa voitiin todeta koesiiven hyödyllisyys. Havaittiin, että piirustukset olivat olleet osin puutteelliset. Niistä ei ollut käynyt selville kaikkea siiven rakentamisessa tarvittavaa tietoa. No, mitään järisyttävää ongelmaa ei tästä syntynyt, mutta lisätöitähän se kuitenkin teetti, ennen kuin kaikki oli niin kuin piti ja koesiiven kokoaminen saattoi jatkua.

Tällä hetkellä siipisalkojen väliin tulevat kaaret on asennettu ja liimattu sekä salkoihin tulevat metalliosat kiinnitetty. Salkojen välisen siiven yläpinnan verhoilu on käynnissä. Koesiiven johto- ja jättöreunan rakentaminen alkaa vasta, kun kaikki siipisalkojen väliin tulevat sisärakenteet on tehty.

Todettakoon, että koesiivellä tehtyjen testien jälkeen koesiipeä ei pureta, vaan siitä tulee museoon näyttelyesine. Koesiiven avulla museossa kävijöille voidaan havainnollistaa II maailmansodan aikaisen sekarakenteisen Myrsky-hävittäjän siiven rakennetta. Tätä varten koesiiven yläpinta verhoillaan osin vanerilla ja osin läpinäkyvällä polykarbonaattipleksillä. Samasta syystä siipisalkojen väliin kiinnitettyjen kaarien toinen kylki on verhoiltu vanerin sijasta pleksillä.

Rinnan koesiiven on myös varsinaisen siiven siipisalkojen rakentaminen edennyt. Sekä etu- ja takasalkojen puoliskot ovat kohta valmiit liimattavaksi toisiinsa kotelopalkkirakenteeksi. Vielä on tehtävä mm. palkkeihin tulevat siipipuolikkaiden liitoskohdan edellyttämät poraukset. MY-14:n siipi rakennetaan kaksiosaiseksi teräslevyillä tosiinsa yhdistettäviksi siipipuoliskoiksi poiketen alkuperäisen Myrskyn täysmittaisesta yhtenäisestä siivestä. Varsinaisen siiven kokoamiseen ei ryhdytä ennen kuin koesiiven rakentaminen on saatu testauksineen valmiiksi.

MY-14:n pakoputket työn alla

Sunnuntai 29.1.2017 - Tiistaikerholainen

Alun perin VL Myrskyyn ajateltiin moottoriksi brittiläistä Bristol Taurus -moottoria. Alkaneen II maailmasodan vuoksi hankinta ei toteutunut. Tauruksen sijaan moottoriksi valittiin amerikkalainen Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -tähtimoottori, siis samainen moottorityyppi kuin Douglas DC-3 koneessa.

Myrskyn MY-14 - entisöintiprojektia varten on käytössämme DC-3 koneessa ollut Twin Wasp -moottori. Koska moottori on ollut DC-3 koneessa, se ei ilman muutoksia sovi Myrskyyn asennetavaksi. Yksi merkittävä muutoksen kohde koskee moottorin pakoputkia.

Vasemmalla DC-3:n Twin Wasp pakokaasunkerääjineen, oikealla Myrskyn moottori suippenevine pakoputkineen.

Projektissa on keskusteltu, voitaisiinko MY-14 koneeseen asentaa käytössämme olevan Pratt & Whitneyn sijaan ruotsalaisen Svenska Flygmotor AB:n (SFA) valmistama Pratt & Whitneyn kopiomoottori STWC-3. Tätä teknisesti helpommin Myrskyyn asennettavissa olevaa moottoria käytettiin mm. ruotsalaisessa Saab B-17A syöksypommituskoneessa. Näitä koneita oli Suomen Ilmavoimilla kaksi kappaletta maalihinauskoneena ja sen jäljiltä olisi käytössämme Ruotsissa valmistettu kopiomoottori. Onkin pohdinnan paikka, kumpi olisi Myrsky-projektin kannalta ”alkuperäisempi” vaihtoehto eli joko Pratt & Whitneyn Amerikassa valmistettu R-1830-S1C3-G tai Ruotsissa lisenssillä tehty kopiomoottori STWC-3. Tätä vaihtoehtoa käsitellään seuraavassa Myrsky entisöintiprojektin johtoryhmän kokouksessa.

Käsittelen seuraavassa DC-3 -koneen Twin Waspin pakoputkistojen edellyttämää muutostyötä.

DC-3 koneen Twin Wasp -moottoreissa jokaisen 14 sylinterin pakoputki on yhdistetty yhtenäiseen pakokaasun keräjään, jossa on yksi moottorin sivulle avautuva pakoaukko. Myrskyssä päädyttiin aikanaan toisenlaiseen ratkaisuun. Koneen sylinterin pakoputket yhdistettiin kahdeksi viiden päällekkäisen pakoputken sarjaksi. Nämä viisiputkiset pakoputkisarjat sijaitsevat moottorin kummallakin sivulla moottorin suojuksen eli NACA -renkaan alla pakoputken suuosien päättyessä NACA-renkaan reunaan.

Kummankin pakoputkisarjan poikkileikkaukseltaan pyöreiden pakoputkien päihin hitsattiin 200 mm pitkät suulakkeet, jotka ovat liitoskohdastaan sisämitaltaan 60 mm, mutta suuosastaan vain 28 mm x 60 mm. Suulake kapenee siten kärkeä kohti. Suulakkeen kapenemisen tarkoitus on nostaa pakokaasujen virtausnopeutta. Pakokaasujen virtausnopeuden kasvu antaa samalla vähän lisää työntövoimaa.

MY-14 entisöintiprojektissa moottorin pakoputkisto tehdään alkuperäisen mukaiseksi. Tällä hetkellä MY-14 moottorin sylintereistä lähtevä mutkikkaat pakoputket ovat tekeillä. Ne taivutetaan muotoonsa ulkopuolisena tilaustyönä Samet oy:ssä. Moottorin kummallakin puolella olevien viiden pakoputkisarjan suuosat tehdään Tiistaikerhossa. Patria Oyj kokoaa, hitsaa ja asentaa lopuksi pakoputkiston Twin Wasp -tähtimoottoriin.

Pakoputkien suulakkeet tehdään Tiistaikerhossa kahdesta identtisestä suulakkeen puoliskosta, jotka hitsataan yhteen putkimaiseksi suuosaksi. Pakoputkiston suuosien tekeminen aloitettiin leikkaamalla metallilevystä määrämittaiset suorakaiteen muotoiset suulakkeen puoliskojen aihiot.

Suorakaiteen muotoisten aihioiden pakottamiseksi muotoonsa valmistettiin metallista suulakkeen puoliskon muotoinen koiras- ja naaraspuolinen muotti. Muotien väliin asetettuna puristettiin prässissä 28 metallilevyaihiota lopulliseen muotoonsa.

Tämän jälkeen suulakkeen puoliskojen sisäreunat puhdistettiin ja hiottiin tulevaa hitsausta varten, jossa puoliskot yhdistetään varsinaiseksi suulakkeeksi.

Myrskyn spinnerin kiinnitykset

Perjantai 17.6.2016 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II koneen MY-14 entisöimiseksi on käytössämme alkuperäinen Myrskyn potkurinnavan suojus, napakuppi tai spinneri. Rakkaalla lapsellahan on monta nimeä. 

Spinneri, joka meillä on MY-14 moottoriin asennettavaksi, on tyhjä eli ilman spinnerin tarvitsemaa kiinnitysmekanismia potkurinnapaan. Puuttuva mekanismi pitää siis tehdä.  Kiinnitysmekanismin ytimen muodostavat spinnerin sisään kiinnitettävä peltinen etulevy ja spinnerin takareunaan kiinnitettävä takalevy.

Spinneri laitetaan paikoilleen asentamalla spinnerin takalevy potkurinakseliin potkurin ja moottorin väliin ja kiinnittämällä etulevy potkurinnavan kärkeen. Tämän jälkeen tyhjä spinneri työnnetään paikoilleen ja kiinnitettään etu- ja takalevyihin. Etulevy on se, jolla spinneri varsinaisesti lukitaan potkurinnapaan. Spinnerin takareunassa kiinni olevan takalevyn tehtävänä on toimia lähinnä ohjainlevynä ilman kiinnitystä potkurinakseliin.

MY-14 entisöintiä varten saadusta spinneristä puuttuvat etu- ja takalevy painosorvattiin pellistä Myrskyn piirustusten mukaisiksi. Sorvausta varten tehtiin puinen muokattavissa oleva sorvauslesti. Muokattavuus sen vuoksi, että samalla lestillä, sitä välillä muokaten, sorvattiin sekä halkaisijaltaan suurempi takalevy että pienempi etulevy.

Takalevyyn tehtiin kaulustusleikkurilla halkaisijaltaan 3 tuuman kevennysreiät. Kaulustusleikkurin muodostaa kaksi toisiaan vasten läpi pellin puristettavaa metallimuottia. Muotin kierretangossa olevan mutterin avulla teräväreunaiset muotit puristetaan vastakkain, jolloin ne leikkaavat peltiin halutun suuruisen reiän ja tekevät samalla reikään kauniin kauluksen. 

Nyt ollaan spinnerin osalta tilanteessa, jossa sekä etu- ja takalevyt on painosorvattu, takalevy kevennetty ja levyjä jo alustavasti asennettu spinnerin sisään.

Paarteita, pylkkiä ja patalevyjä

Sunnuntai 31.1.2016 - Tiistaikerholainen

Lentokoneen rakentamisterminologiaa lähemmin tuntemattomalle, kuten allekirjoittaneelle, Myrskyn entisöintiprojekti on tuonut mukanaan monta uutta termiä. Siiven rakentamisessa ovat tulleet vastaan uumalevyt, paarteet ja pylkät sekä koneen keulaan liittyen patalevy. Kaikki nämä tarpeellisia termejä tietää, kun lentokonetta rakennetaan.

Aikaisemmissa blogeissani olen jo käsitellyt Myrskyn kolmiuumaisten kotelopalkkirakenteisten siipisalkojen rakentamista, jossa salko rakentuu siiven mittaisista vanerisista uumalevyistä ja niiden ylä- ja alareunaan liimattavista vanerisista tai mäntypuisista tukilistoista eli paarteista. Mutta ei tässä kaikki, paarteiden väliin tulee uumalevyn tueksi ja jäykistäjiksi leikkauskuormalla kuormitettuihin kohtiin vaneriset ”palikat” eli pylkät.

Pylkkien muoto vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa ne sijaitsevat siiven kärkeä kohti kapenevassa uumalevyssä. Uumalevy-, paarre- ja pylkkärakenteensa vuoksi siipisalossa on runsaasti puutavaraa. Puurakenteinen siipisalko onkin huomattavan raskas verrattuna vastaavanlaiseen alumiinirakenteisen siipisalkoon. Muutoinkin puurakenteisesta siivestä tulee helposti metallirakenteista siipeä painavampi.

Voidaankin kysyä, miksi Valtion lentokonetehtaalla turvauduttiin Myrsky-hävittäjää rakennettaessa pääosin puumateriaaliin. Myrskyhän on teräsputkirunkokehikkoa lukuun ottamatta pääosin puurakenteinen. Vastaus lienee, että Valtioin lentokonetehtaassa oli opittu ja totuttu 1920-luvulta lähtien käyttämään puuta lentokoneiden rakennusmateriaalina. Toisaalta puuta oli Suomessa tarjolla riittävästi kriisiaikoinakin.

Myrskyn siipisalon uumalevyihin tukevien pylkkien tekeminen on käynnistynyt Tiistaikerhossa. Tekeminen edellyttää paarteiden kanssa saman paksuista 45 mm vaneria. Sitä saatiin, kun liimattiin päällekkäin riittävästi 10 ja 15 mm paksuisia vanerilevyjä. Paksusta vanerilevystä sahattiin sitten halutunmuotoisia pylkkiä.  Pylkkiä on jo mallattu paikoilleen uumalevyyn ja seuraava vaihe onkin pylkkien liimaaminen paarteiden väliin.

Myrskyn rungon ytimen muodostaa teräsputkikehikko. Se on poikkileikkaukseltaan neliön muotoinen. Niinpä tämä metallikehikko tarvitsee ympärilleen ”ulkokuoren”, jolla kone saa sulavalinjaisen hävittäjäkoneen muotonsa. Myrskyn metallikehikon ympärille rakennettavan ulkokuoren kehikko on rungon takaosassa tehty puusta ja verhoiltu vanerilla. Todettakoon, että Myrskyn koesarjan koneiden (MY-1 – MY-4) rungot oli vielä kangasverhoiltuja. 

Rungon ulkokuoren rakentamiseen liittyy termi muodostuskaari. Sillä tarkoitetaan koneen metallirunkokehikkoon kiinnitettäviä puukaaria, joiden varaan rungon vaneriverhoilu kiinnitetään. Kaaret, jotka tulevat koneen kummallekin kyljelle ovat sivumuodostuksen muodostuskaaria. No, yhtä hyvin voitaisiin puhua kylkikaarista. Runkokehikon ylä- ja alapuolelle tulevat kaaret ovat puolestaan ylä- ja alamuodostuksen muodostuskaaria.  

Vakka Myrskyn entisöintiprojektissa Tikkakoskella toimiva Suomen Ilmavoimamuseo (ent. Keski-Suomen Ilmailumuseo) vastaakin koneen rungon rakentamisesta, on sovittu, että rungon muodostuksen kaaret tehdään Vantaalla Tiistaikerhossa ja osittain oppilastyönä Vantaan kaupungin nuorisopajassa.

Sivumuodostuksen kaarien teko on Tiistaikerhossa meneillään. Kaaret tehdään muotissa eli jigissä kuten on menetelty jo Myrskyn siipikaarien valmistuksessa.

Koska sivumuodostuksen kaarien ulkoreuna on voimakkaasti kaareutuva, kaarien ulkoreunaan liimattava rima tehdään toisiinsa jigissä liimattavista listoista. Näin saadaan listalle haluttu pysyvä kaareva muoto. Rungon muodostuksen kaaret eivät ole kotelorakenteisia. Se tarkoittaa, että kaari on vain toiselta sivultaan vaneriverhoiltu.

Entä sitten otsikossa mainittu patalevy? Myrskyn nokassa teräsputkirunko päättyy moottorin ja rungon välisen tuliseinän jälkeiseen moottoritelineeseen eli moottoripukkiin. Tämän pukin teräsputkesta tehtyyn kehään Myrskyn tähtimoottori kiinnitetään. Moottoripukki verhoillaan alumiinipellillä ja tätä verhoilua eli moottoripukin suojusta kutsutaan patalevyksi. Patalevy jää piiloon moottorin varsinaisen suojuksen eli NACA-renkaan alle.  Patalevy kuten myös NACA-rengas tehdään alumiinipellistä pakottamalla pelti haluttuun muotoon.

Patalevyn tekemiseksi on Tiistaikerhossa rakennettu vanerista muotti eli lesti. Lesti on tehty piirustusten mukaan mallintaen tarkasti patalevyn kokoa ja muotoa. Patalevyn tekeminen on tilattu ulkopuolisena työnä. NACA-renkaan tekemisen vuoro tulee myöhemmin.

Kuvat: Lassi Karivalo pl. historialliset kuvat, jotka ovat Suomen Ilmailumuseon kuva-arkistosta.

MY-14:n koesiipeä rakennetaan

Lauantai 19.12.2015 - Tiistaikerholainen

Myrsky MY-14:n entisöinnin koesiiven rakentaminen

Myrskyn siiven tyviosan alueella sijaitsevat siiven kaikki tekniset laitteet kuten mm. laskutelineet monimutkaisine mekanismeineen sekä kaarien kuusi ja seitsemän väliin tulevat lisäpolttoainetankin ja pommien ripustimet. Myrskyn siiven tyviosa onkin rakenteeltaan monimutkainen ja rakennettavaksi haastava.

Tämän vuoksi päätettiin tehdä siiven tyviosasta testi- tai koesiipi, ennen kuin jatketaan jo tekeillä olevien Myrskyn siipiparien rakentamista. Koesiiven pituudeksi tulee 2,2 ja se ulottuu siiven seitsemänteen kaareen asti. Rakentamisessa voidaan käyttää mallina myös olemassa olevaa Myrskyn siipeä mittakaavassa 1:4.

Myrskyn siipirakennetta mittakaavassa 1:4

Koesiiven avulla mallinnetaan Myrskyn siiven tyviosan rakentamista, salkoliitosten rakenteita, laskutelineiden ja ripustimien kiinnityksiä sekä testataan siiven lujuusarvoja. Koesiipeen tehdään myös valmiiksi laskutelineiden ja ripustimien kiinnitysten edellyttämät poraukset sekä mallinnetaan laskutelineen kiinnitystä.

Koesiiven rakentaminen käynnistyi ennen Tiistaikerhon joulutaukoa, johon mennessä oli saatu liimattua siipisalon vaneri- ja mäntyrimarakenteisia paarteita salon uumalevyihin kiinnitettäviksi sekä rakennettua koesiiven siipikaaria.

Koesiipi ei jää pelkäksi siiven rakenteiden ja kiinnitysten testivälineeksi. Koesiivestä tehdään myöhemmin näyttelyesine, jolla museokävijöille havainnollistetaan Myrsky II:n puusiiven rakennetta. Tämän vuoksi siiven yläpinta verhoillaan silloin läpinäkyvällä polykarbonaattilevyllä. Muilta osin siipi verhoillaan alkuperäisen tapaan vanerilla ja maalataan.

Todettakoon, että VL Myrsky II:ssa on alun perin yhtenäinen siipi, mutta nyt rakennettavaan Myrskyyn tehdään kaksiosainen siipi, jossa oikean ja vasemman siipipuoliskon liitos sijaitsee rungon keskellä.  Kaksiosainen siipi helpottaa koneen kuljetusta museoiden ja näyttelypaikkojen välillä.

Muutakin työtä on Tiistaikerhon Myrsky-projektissa käynnissä. Alkuperäisten laskutelineen pyörien ”sisuskalut” purettiin kunnostettavaksi ja kohteena ovat niin pyörän akselit kuin ennen kaikkea jarrurummut.

Toisen pyörän jarrurumpu jarrupaloineen on säilynyt erittäin hyvässä kunnossa. Sen sijaan toisen pyörän magnesiummetallinen jarrurummun runko on pahoin korroosion syömä ja sen kunnostaminen tulee olemaan työlästä. Myrskyn pyörissä on hydrauliset rumpujarrut. Jalkaohjaimia painamalla saadaan jarrupalakehikon alla oleva kumirengas pullistumaan aiheuttaen jarrupalojen puristumisen jarrurummun sisäpintaa vasten.

Myrskyn metallikehikkorungon päälle ohjaamon taakse rakennettava kaareva takarunko tehdään puukaarista sekä rimoista ja verhoillaan vanerilla. Nämä kaaret rakennetaan Vantaan kaupungin nuorisopajassa. Sitä varten on tehty malliksi ohjaamon taakse rakennettavan takarungon yläosan ensimmäinen kaari ja kaarien paikalleen asemoimiseksi metalliputkesta tehty jigi eli muotti. Tämä jigi mallintaa koneen putkirungon yläosaa, johon kaaret kiinnitetään. 

MY-14:n siipisalot ja -kaaret hahmottuvat

Maanantai 12.10.2015 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n siipisalko on kolmiuumainen kotelopalkki. Oheinen poikkileikkauskuva näyttää, miten siipisalko rakentuu uumalevyistä ja paarteista.

Kotelopalkkirakenteisen salon etu- ja takasivuina ovat vaneriset uumalevyt. Niiden lisäksi siipisalon keskellä on siipisalon kahteen osaan jakava kolmas uumalevy. Siipisalon sisällä uumalevyjen välissä on neljä paarretta: kaksi ylä- ja kaksi alapaarretta.

Kun VL Myrsky II:n sarjaa rakennettiin, siipisalon yläpaarteet tehtiin kolupuusta. Kolupuu, eli koivuviilupuu oli Valtion Lentokonetehtaan 1930-luvulla kehittämä materiaali, jota käytettiin myös lentokoneiden potkureissa. Kolupuuta valmistettiin kuumalaminoimismenetelmällä, jossa materiaalina oli koivuviilut ja bakeliitti (fenoloformaldehydihartsi). Myös lentokonevaneri tehdään koivuviiluista ja bakeliitista, mutta vanerissa koivuviilut ovat paksumpia ja perättäiset viilut ladotaan ristiin; kolupuussa melkein kaikkien viilujen syysuunta on sama ja viilut ovat paljon ohuempia.

Koska kolupuuta ei nykyisin tehdä, entisöitävän MY-14:sya siipisalkojen yläpaarteet tehdään epoksihartsilla päällekkäin nipuksi liimatuista vanerikaistoista. Tämä menetelmä tuottaa vähintään yhtä kestävän rakenteen. Siipisalon alapaarteet tehtiin aikanaan, kuten tehdään nytkin, toisiinsa ”paketiksi” liimatuista mäntyrimoista. Tässäkin liimana käytetään epoksihartsia, johon sekoitetaan täyteaineeksi sellukuitua.

Tiistaikerhossa on alkanut Myrskyn vasemman siiven salkojen kokoaminen. Sitä edelsi siiven etu- ja takasalkojen vaneristen uumalevyjen saaminen valmiiksi. Paarteita tehtiin sitä mukaa, kuin niitä kiinnitettiin uumalevyihin. Ennen paarteiden kiinnittämistä uumalevyihin, paarteet muotoiltiin vastaamaan uumalevyjen siiven kärkeä kohti portaittain ohenevia profiileja.

Paarteiden liimaus aloitettiin siiven takasalosta. Takasalon jättöreunan puoleisen uumalevyn yläreunaan liimattiin ensin vanerista tehty paarre. Paarre liimattiin uumalevyyn kahdessa osassa. Levyyn kiinnitettiin aluksi paarteen tyviosa, johon yhdistettiin uumalevyyn kiinni liimaten paarteen kärkiosa. Vastaavalla tavalla toimittiin uumalevyn alareunaan tulevan mäntyrimarakenteisen paarteen osalta. Tämän jälkeen oli vuorossa etusalko, jonka jättöreunan puoleiseen uumalevyyn liimattiin ylä- ja alapaarteet. Näin oli saatu vasemman siiven etu- ja takasalon jättöreunan puoleiset paarteet uumalevyihin kiinni.

Seuraavana työnä on vasemman siiven etu- ja takasalon johtoreunan puoleisten paarteiden liimaaminen uumalevyihin.  Ennen kuin siipisalon kummatkin uumalevyjen ja paarteiden muodostamat puoliskot voidaan liimata yhteen salon keskelle tulevan uumalevyn kanssa, on rakennettava siipisalkojen muut tarpeelliset sisärakenteet. 

Siipisalkojen rakentamisen rinnalla on alkanut siipikaarien valmistus. Siipikaaret tehdään vanereista ja mäntyrimoista. Siipikaariin tulevat vanerit leikattiin täsmälliseen muotoonsa laserleikkauksella. Siipikaaret valmistetaan käyttäen hyväksi jigiä eli kokoamisohjainta.

Koska siiven jokainen siipikaari on yksilöllinen, tarvitaan kutakin siipikaarta varten oma jiginsä. Jiginä toimii paksu kuitulevy, johon on kiinnitetty rautatapit kaaren ulkoreunoja täsmälleen seuraten.

Siipikaarien teko sujuu hymy huulessa!

Kaaret rakennetaan jigissä siten, että rautatappien rajaamaan alueeseen asennetaan ensin kaaren vaneriaihio. Tämän jälkeen vaneriin liimattavat mäntypuiset vahvikelistat pingotetaan metallitappeja vasten kaareen muotoon ja liimataan vaneriin kiinni. Jotta tukilistat saadaan liimatessa pingotettua oikeaan muotoon, tarvitaan avuksi varsinainen puristinviidakko. Liimana käytetään Cascol Outdoor -puuliimaa.

VL Myrsky II:n entisöintihanketta esiteltiin Jämi Fly In & Warbiords -tapahtumassa

Maanantai 27.7.2015 - Tiistaikerholainen

Kiirettä piti Tiistaikerhossa, että Myrskyn koko perärunko vakaajineen ja peräsimineen saatiin nähtäville 18-19. heinäkuuta pidettyyn Jämi Fly In & Warbirds 2015 -tapahtumaan. Kiivaan ahkeroinnin tuloksena vasenkin korkeusvakaajan runko ehdittiin saada valmiiksi aiemmin jo tehtyjen oikeanpuoleisen korkeusvakaajan, sivuvakaajan ja sivuperäsimen lisäksi.

Jämi Fly In -tapahtumassa Myrsky MY-14 entisöintiprojektia olivat esittelemässä sekä Ilmailumuseoyhdistys ry että Keski-Suomen Ilmailumuseo. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon vastuulla on rakentaa Myrskyn pyrstöosa ja siivet. Keski-Suomen Ilmailumuseo rakentaa puolestaan Myrsky rungon.

Jämin lentonäytöksen katsojat saivatkin nähtäväkseen ensi kertaa kokonaisena esillä olleen Myrskyn perärungon, joskin vakaajat ja peräsimet ovat vielä verhoilematta. Korkeusvakaajissa kiinni olevat metalliset korkeusperäsimet ovat Myrskyn alkuperäisosia. Keski-Suomen Ilmailumuseo toi puolestaan Jämille nähtäville kaksi Myrskyn runkokehikkoa, joista toisen, ruosteesta jo puhtaaksi hiekkapuhalletun runkokehikon ”ympärille” rakennetaan entisöitävän Myrskyn runko.

Esillä oli myös Myrskyn alkuperäisosia, kuten ohjaamoon tuleva laskutelineiden nostopyörä, ohjaussauva, ohjaamon mittaritaulu mittareineen sekä siiven rakenteen metalliosia. Nämä, kuten muutkin käsille saadut alkuperäisosat tullaan käyttämään Myrskyä rakennettaessa.

Myrskyn entisöintiprojekti herätti Jämillä ansaittua huomiota. Siitä osoituksena oli, että Myrskyn näyttelyosastolla oli tungosta päivän lentonäytösten taukojen ja sadekuurojen aikana. ”Imyläiset” saivatkin ahkerasti esitellä näyttelyvieraille Myrskyn entisöintihanketta ja sen edistymistä. 

Niillä, jotka eivät Jämillä olleet, on mahdollisuus tutustua konkreettisesti Myrskyn entisöintiprojektiin Ilmailumuseoyhdistyksen osastolla Malmin lentonäytöksessä (Finland International Airshow) 15.-16. elokuuta 2015.